Vilches y vacaciones

Edellisestä kirjoituksesta on taas hetki vierähtänyt, mutta tässä nyt vähän kuulumisia.

Viime viikonlopun vietimme kaikkien piirin vaihareiden kanssa. Matkustimme Vilchesiin, Rotary Club Talcan omistamalle mökille, ja vietimme viikonlopun "luonnossa." Perjantaina lähdimme Santiagosta junalla kohti Talcaa, nappasimme matkalla Curicosta ja Rancaguasta vaihtarit matkaan ja Talcassa vaihdoimme bussiin. Siitä noin tunnin matka pölyisellä hiekkatiellä, ja olimme perillä.

Perjantaina emme vielä tehneet pitkälti mitään, mutta lauantaina vuorossa oli ratsastusreissu vuoristoon. Noin kuuden tunnin ratsastusmatkan jälkeen kaikki olivat erittäin väsyneitä ja nälkäisiä, mutta evästaukoa varten maisemat olivat kohdallaan.

No, vuoreltahan on päästävä takaisinkin, ja osalla porukasta oli paikat (lue:takapuoli) sen verran kipeänä, että luovittavat nössöt keskenkaiken. Itse yritin olla hevosen selässä aktiivinen, vaikkea näille ratsuille mitään tarvinut/voinut tehdäkkään. Voin kuitenkin ylpeänä sanoa "ratsastaneeni" koko matkan, ja opinpahan keventämäänkin. Vai onkos se keventämistä, en tiedä. Englanniksi osaisin senkin sanoa.

Huomaa tosiaan, että englanti alkaa olemaan ajatuksissakin melkein enemmän osallisena kuin suomi. Joskus huomaan ajattelevani espanjaksikin. Vaihtareiden seurassa englanti on kumminkin pääasiallinen kieli. Elinankaan kanssa tulee harvemmin puhuttua suomea. Yleensä vain silloin, kun halutaan egoilla muille, suomi kun on kaikkien mielestä älyttömän siistin kuulonen kieli. Kirosanat voin tunnustaa sanovani espanjaksi, aina suusta pääsee "Chucha!" tai "mierda!"

 

Lauantai-iltana oli myös vuorossa erään kalifornialaisen synttärit. Rotaryt olivat hommanneet paikalle kakkua, ja laittoivat musiikkia soimaan. Rankan päivän jälkeen ei juhlatunnelma ollut kumminkaan katossa, ja suurin osa porukasta vetäytyikin yläkertaan rentoutumaan ja juttelemaan.

Seuraavana päivänä, elikkä sunnuntaina, oli vuorossa "vaellusretki," eli noin kahdenkymmenen minuutin kävely harvassa metsikössä, läheiselle pienelle vesiputoukselle. Vesi oli jäätävän kylmää, muttei mitään verrattuna avantouintiin kumminkaan. Näkyvillä oli siis paljon vaihtarityttöjä bikineissä, ja vaihtaripoikia ilman paitaa. Varmasti molemmat nauttivat tilanteesta yllinkyllin.

Palattuamme majalle oli vuorossa grillilounas, ja aurinkopaisteessa syödyn maittavan aterian jälkeen jäimme hetkeksi ottamaan arskaa. Pian lähdettiinkin jo pois, ja kirjava joukko hajosi matkan varrella osiin ihmisten jäädessä omiin asuinpaikkoihinsa. Nyt jo on ikävä kaikkia, enkä malta odottaa seuraavaa yhteistä hetkeä.

Eilen, perjantaina, oli meisin viimeinen päivä koulussa. Nyt nautitaan sitten kolmen kuukauden kesälomasta, ja se alkoikin aika tehokkaasti kaverin syntymäpäiviä juhlimalla. Sanotaan nyt sen verran, että vähänkään kieltä osaavalla suomalaisella on Chilen maaperällä vientiä ;)